Vauramäen puuhatarhatila (koonnut Reijo Vaura)
Vauramäen Puutarhan perusti Turun Ilpoisiin Rauvolan lahden rannalle 30-luvun alussa Lauri Waldemar
Vaura (aiemmin Wahlsten, nimi muutettu 1933) s. 1908 Maskun Kynnysmäessä tai Hujalassa, k. 1967 Turussa.
Laurin vanhempien kotitalo oli Maskun Kairinen. Lauri oli Ilpoisten Uudentuvan talon poikia. Talon ostivat Albert ja
Olga Wahlsten 1909, viljeltyään sitä ennen Olgan kotitilaa Maskun Kynnysmäen Ylitaloa. Veljeksiä oli alunperin
neljä, joista yksi kuoli nuorena ja toinen sota-aikana. Vanhin veli Matti Vieno Albert peri kotitalon ja nuorempi Lauri
sai kotitilan maista pienen ranta-alueen Katariinanlaakson naapuruudesta. Tilan länsiraja oli Ilpoisten ja Ispoisten raja.
Tila oli alunperin alle 2 ha mutta myöhemmin Lauri sai äitinsä Olgan tai veljensä Viljon perintönä naapurista Rauhalan
tilan. Tilojen pinta-ala oli yhteensä n. 2,7 ha.
Lauri perusti tilalle kauppapuutarhan, jossa viljeltiin vihanneksia ja kukkia kasvihuoneissa ja lavatarhassa.
50-luvun alussa yhdessä isohkossa kasvihuoneessa viljeltiin sinisiä viinirypäleitä, joille riitti kysyntää sodan
jälkeisessä Suomessa - Turun kauppahalli oli tiettävästi viinirypäleiden päämyyntikanava. Tilan tuotteita myytiin
tukkutorilla, tukkuliikkeille mm. Tuottajain Vihannes Oy:lle, jossa oltiin mukana perustajaosakkaana. Tuotteita
myytiin myös Turun kauppatorilla vähittäin paljolti oman perheen voimin.
Parhaimmillaan tilalla oli kasvihuoneita noin 1500 m2. Tila eli kukoistuskauttaan -50 luvun lopulla. Kasvi-
huoneita rakennettiin 50-luvulla tiheään tahtiin. Tila oli virallinen puutarha-alan harjoittelutila. Tilan kehitys
pysähtyi 60-luvulle Laurin sairastuttua vakavasti. 60-luvun lopulle tultaessa kävi myös selväksi, että kauppa-
puutarhatoiminnan harjoittaminen alueella ei pitemmällä tähtäimellä ollut mahdollista Turun kaupungin
rajoittaessa rakentamista alueella. Perikunta purki kasvihuoneet öljykriisin jälkimainingeissa 70-luvun
alussa.
Perikunta sai kaavoitettua alueen tonteiksi vuonna 1995 luovutettuaan sitä ennen rantapeltoja ja osan
kallioaluetta Turun kaupungille. Tilalle kaavoitettiin neljä tonttia sekä yksi tontti kaupungin maalle, johon
em. kaupungille luovutetut alueet vaihdettiin. Syntyi Katariinan korttelinr. 21. Kotitalon tontti on nykyään
Matti Vauran ja Rauhalan tilan alueelle kaavoitettu tontti Reijo Vauran omistuksessa. Vauramäen ranta on
korttelin tonttien venevalkamana joka väylineen saatiin kunnostusruopata syksyllä 2009.Toimenpi-
teelle on Ympäristökeskuksen ja Turun Kaupungin lupa.
Alla kolme kuvaa Vauramäestä - kaksi ensimmäistä vuodelta 1937.
Kantatilan (Uusitupa) lehmät laiduntavat Vauramäen rantapalstalla vuonna 1937.
Tämä ilmakuva on otettu joskus 50-luvun puolessavälissä - joka tapauksessa ennen vuotta 1958, jona vuonna valmistui
päärakennuksen laajennus rakennuksen oikealle syrjälle. Ylimpänä Rauhalan tilan rakennus sellaisena kuin se oli
1980 asti. Ko. rakennus palveli palkatun puutarhuriperheen asuntona. Sen alapuolella pieni mökki, jossa asusteli kesät-talvet
nuoria puutarhaharjoittelijoita - varustukseen kuului puilla lämmittävä takkauuni ja kerrossängyt. Keskellä on alunperin
leivintuvaksi rakennettu rakennus, joka myöhemmin muutettiin hellahuoneeksi (eteinen, keittiö ja huone) ja toisessa päässä oli
autotalli. Punainen isompi rakennus oli talousrakennus, jossa olivat sauna, ulkohuone, navetta hevoselle, lehmälle ja porsaalle,
puuliiteri ja autotalli vintteineen. Päärakennuksen alapuolella oli omenapuutarha, ja oikealla vadelmatarha ja omenapuita ja
tämän alapuolella lavatarha. Alalaidassa olevan metsikön keskellä oli kaivettu lammikko, josta pumpattiin kasteluvesi kasvihuoneisiin.
Lavatarhan kastelua varten lammikosta pumpattiin vesi päärakennuksen yläpuolelle rakennettuun betoniseen vesisäiliöön, jossa
vesi lämpeni sopivaksi kasteluun ja johdettiin sitten omalla paineella lavojen kasteluun. Metsikön vasemmassa laidassa pilkottaa
alunperin lammikon rannalle rakennettu sauna, joka myöhemmin muutettiin tvöväen asumukseksi. Keltainen peltoalue kuvan
oikeassa laidassa on Uudentuvan peltoa - puutarhatilan itäinen raja rajoittui kasvihuoneisiin. 60-luvun lopussa perikunta
rakensi vielä 800 m2 kasvihuoneen lavatarhan alapuoliselle alueelle/peltoalueelle.